Kaikkien osaamisesta on pidettävä huolta

Loppuraportissamme julkaistun näkökulmatekstin kirjoittajana Teollisuuden palkansaajien puheenjohtaja Jari Jokinen.

Suomessa on jo merkittävä määrä kansainvälisiä osaajia. Meillä on eri tason kouluissamme oppilaita ja opiskelijoita eri puolilta maailmaa. Esimerkiksi useampi kuin joka kuudes tekniikan yliopistotutkinnon suorittanut on syntynyt muualla kuin Suomessa. Samalla kasvavan maahanmuuton myötä tänne muualta muuttaneiden oppilaiden ja opiskelijoiden määrä on kasvanut ja kasvaa.

Meille pitäisi olla kunniatehtävä, että nämä nuoret integroituvat niin hyvin Suomeen kuin vain mahdollista. Ja samalla meidän on ymmärrettävä se, että esimerkiksi kaikissa töissä ei tarvitse osata täydellistä suomen tai ruotsin kieltä ja että samalla voimme kunnioittaa erilaisia kulttuureita. Jotta tässä voimme onnistua, on muutama ennakkoehto, joiden pitäisi täyttyä. Mainitsen tässä kaksi.

Ensinnäkin peruskoulutus ja varhaiskasvatus on saatava kuntoon. Perustaitojen koulutus on kaikille, myös maahanmuuttajille, valtavan tärkeää. Hyvä luku- ja laskutaito luo pohjan menestykselle muussakin elämässä. Ne luovat myös edellytykset jatkaa toisen asteen koulutukseen.

Ilman toisen asteen koulutusta olevien työllisyysaste on reilut 40 prosenttia. Kaikkien 15–64-vuotiaiden työllisyysaste on yli 74 prosenttia. Niin suomea tai ruotsia hyvin puhuville kuin heille, jotka eivät näitä kieliä niin hyvin puhu, kouluttautumattomuus luo heikon tulevaisuusennusteen.

Toisekseen tänne opiskelemaan tuleville nuorille, olipa koulutusaste mikä hyvänsä, pitäisi tarjota enemmän mahdollisuuksia tutustua myös suomalaiseen työelämään – siis mahdollisuuksia harjoitella. Tämä verkottaisi nuoria paremmin muuhun yhteiskuntaan, toisi mahdollisuuksia ymmärtää Suomen kieltä ja kulttuuria sekä lisäisi työllistymisen todennäköisyyttä.