Suomessa opiskelleista kansainvälisistä osaajista kannattaa pitää kiinni

Loppuraportissamme julkaistun näkökulmatekstin kirjoittajana Tekniikan Akateemiset TEKin innovaatio- ja elinkeinopolitiikan asiantuntija Mikko Särelä.

Kansainvälinen maisteriohjelma kestää kaksi vuotta. Se on lyhyt aika luoda verkostot suomalaiseen yhteiskuntaan ja oppia ymmärtämään suomalaista työelämää. Vähintään alkuun on päästävä, jotta polku suomalaiseen yhteiskuntaan aukeaa.  

Meillä suomalaisilla on vielä paljon tehtävää, jotta saamme kansainväliset opiskelijat jäämään Suomeen. Kerran toisensa jälkeen kuuluu sama tarina – rakastan Suomea ja olisin halunnut jäädä tänne, mutta töiden löytäminen oli vaikeaa. Lopulta työpaikka löytyy sitten Tukholmasta, Kööpenhaminasta tai Berliinistä. Tämä ei ole yllättävää, sillä kyse on lahjakkaista ja osaavista Suomessa korkeakoulutuksen saaneista nuorista.  

Suomen kannattaa panostaa pitovoimaan

Tekniikan Akateemiset TEKin tutkimuksissa on havaittu, että diplomityön tekeminen yritykseen moninkertaistaa oman alan töihin pääsemisen todennäköisyyden valmistumisen jälkeen. Ongelma syntyy siitä, että vain hyvin harva kansainvälinen opiskelija tekee lopputyönsä yritykseen.  

Lopputyöhön liittyvä haaste paljastaa hyvin sen, minkälaisia ongelmia meidän pitää ratkoa, jotta aiempaa useampi opiskelija voisi hyvillä mielin jäädä Suomeen valmistumisensa jälkeen. Ratkaisut voi jakaa ainakin kolmeen osaan.  

Ensinnäkin suomalaisten yritysten pitää oppia se, että nykyään iso joukko opiskelijoita tarvitsee lopputyöpaikan tammikuussa. Vanhastaan opiskelijat aloittivat työskentelyn silloin, kun yritykselle sopi, tai tekivät kesäharjoittelun ja jatkoivat sitten diplomityöhön. Kansainvälisten opiskelijoiden aikataulu on tiukka ja siksi yritysten kannattaa opetella hyödyntämään tammikuun lopputyökausi rekrytoinnissa.  

Toiseksi opiskelijoille tulee opettaa suomalaisia työelämätaitoja. Suomessa on esimerkiksi kansainvälisesti poikkeuksellisen alhaiset hierarkiat, mikä näkyy niin rekrytoinnissa kuin siinäkin, minkälaista työntekijää arvostetaan.  

Kolmanneksi moni suomalainen työnantaja tarvitsee taitoja kansainvälisten opiskelijoiden ja työntekijöiden palkkaamiseen. Nykytilanteessa usein paikka menee lopulta suomalaiselle, vaikka kansainvälisellä opiskelijalla olisi paremmat taidot haettuun tehtävään. Yhtenä syynä on se, että moni johtaja tai yritys ei ole vielä palkannut ensimmäistä kansainvälistä työntekijäänsä. Tarvitaan parempaa kulttuuriosaamista, sosiaalisia johtamistaitoja ja jaettuja parhaita toimintatapoja kansainvälisen työyhteisön rakentamiseen.  

Kansainväliset opiskelijat viihtyvät Suomessa ja haluavat jäädä tänne valmistuttuaan. Tehdään heille tilaa työpaikoilla ja yhteisöissämme.  

Kirjoittaja on konsortiokumppanimme Tekniikan Akateemiset TEKin edustaja.