Maahanmuuton sujuvoittamisen tulee olla yhteisesti jaettu strategia
Loppuraportissamme julkaistun näkökulmatekstin kirjoittajana Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Eero Manninen.
Julkisessa keskustelussa näyttäisi olevan yleisesti hyväksytty tosiasia, että maahanmuutto Suomeen tulee kasvamaan ja Suomi tulee kansainvälistymään. Suurin osa keskustelijoista on yhtä mieltä siitä, että maahanmuuton määrää on välttämätöntä kasvattaa nykyisestä tasosta merkittävästi, jos haluamme turvata Suomen kilpailukyvyn tulevaisuudessa. Usein tämän muutoksen mittavuus jää kuitenkin keskustelussa liian vähälle huomiolle. Meidän tulisi puhua enemmän myös siitä, miten paljon muutos vaatii suomalaiselta yhteiskunnalta jo nyt.
Tarvitsemme edelleen sujuvampia lupaprosesseja, parempaa digitaalisuuden hyödyntämistä ja hallinnon rajat ylittävää yhteistyötä. Keskustelun tulisi silti olla nykyistä enemmän maahantuloprosessin jälkeisissä asioissa – siinä, että yhteiskuntamme todella muuttuu toisenlaiseksi Suomen väestön monimuotoistuessa ja monipuolistuessa. Muutos on aina haaste, mutta myös mahdollisuus. Meidän pitää pystyä tarjoamaan nykyistä monimuotoisemmin hyvän elämän rakennuspalikoita maahan muuttaneille aina kuntien palveluista kansainvälisiä osaajia rekrytoiviin yrityksiin ja avoimempaan yhteiskuntaan saakka. Paljon on kiinni siitä, miten reagoimme joka tapauksessa tapahtuvaan muutokseen: valmistaudummeko siihen virittämällä yhteiskuntaamme laajasti hiukan uudenlaiselle taajuudelle vai pyrimmekö haraamaan vääjäämätöntä muutosta vastaan? Monimuotoisempi, kansainvälisempi Suomi on nähtävä mahdollisuutena.
Muutos vaatii aina johtajuutta, niin myös tässä tapauksessa. Voisiko esimerkiksi Maahanmuuttoviraston rooli olla tulevaisuudessa koko maahanmuuton kokonaisuuden kehittäminen ja yhteiskunnan eri toimijoista koostuva verkoston johtaminen? Tavoitteena tässä olisi jaettu kokonaiskuva ja systeeminen kehittäminen siiloissa tapahtuvan, pistemäisen parantelun sijaan. Sitä parempi on onnistumisemme mahdollisuus, mitä paremmin yhteinen visio ja tavoitetila on jaettu eri virastojen, ministeriöiden, julkisen sektorin ja yritysmaailman kesken.
Suomalaisten yritysten on myös korkea aika nähdä monimuotoisuus kilpailuvalttina ja kansainväliset osaajat mahdollisuutena. Ensimmäisiä ei-suomen tai ruotsinkielisiä työntekijöitään rekrytoivat yritykset tarvitsevat kohdennettuja palveluita ja tukea esimerkiksi kieliasioissa ja rekrytointiosaamisen lisäämisessä. Näiden palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä julkinen sektori ja yritysmaailma voisivat tehdä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Jälleen kerran on kyse koko yhteiskunnan tasolla tärkeästä investoinnista. Liian usein jäämme edelleen kiinni siitä, että kielitaito tai ulkomailla hankitun osaamisen tunnistaminen muodostuu esteeksi rekrytoinnille.
Kaikkien maahanmuuttajien, niin humanitaarisista kuin työperusteisistakin syistä tulleiden, osaaminen on kyettävä tunnistamaan ja hyödyntämään täysimääräisesti. Hankerahoituksen ja projektien sijaan tarvitsemme maahanmuuttoa tukevia pysyviä rakenteita, ohjausjärjestelmän sekä palveluja, joita kehitetään vahvoissa ja toimintakykyisissä verkostoissa.
Maahanmuuttajien kotouttaminen ja integroituminen työmarkkinoille on suora panostus heidän korkeampaan työllisyysasteeseensa ja syrjäytymisriskin ennaltaehkäisyyn. Kotoutumiseen liittyvien palveluiden tulee kasvaa volyymiltään, ja panostuksia tarvitaan jo seuraavassa hallitusohjelmassa.
Tärkeiden kehittämiskohteiden korostamisen lisäksi on hyvä todeta, että meillä Suomessa tehdään monia asioita jo melko hyvin. Monien eri toimialojen organisaatiot tarjoavat työnantajille tukea monimuotoisuuden kehittämiseen, rekrytointiin ja kansainvälistymiseen. Tätä mekin teemme Teknologiateollisuudessa: Valo-projektissamme tuemme erityisesti pk-yrityksiä polullaan aidosti monikulttuurisiksi työyhteisöiksi. Suomessa todella onkin koko ajan enemmän edelläkävijäyrityksiä, joille kielitausta tai syntymämaa ei ole rekrytoinnin este. Julkinen sektori huomioi väestön monimuotoistumisen merkityksen monissa toiminnoissaan koko ajan paremmin. Työssä on siis jo päästy alkuun.
Maahanmuuton lisäämisen ja sujuvoittamisen tulee olla yhteisesti jaettu strategia, jota kohti lähdemme rohkeasti kulkemaan. Kääritään siis nyt hihamme ja pidetään yhdessä huoli siitä, että tulevaisuuden Suomi on monimuotoinen ja menestyvä.
Kirjoittaja on konsortiokumppanimme Teknologiateollisuus ry:n edustaja.