Suomessa on vetovoimaa, mutta ura vie ulkomaille
Vieraskynäkirjoittajana Teollisuuden palkansaajien pääsihteeri Merja Jutila Roon.
Osaajapula on Suomen yhteinen haaste, jonka ratkaisemiseksi tehdään nyt töitä eri puolilla yhteiskuntaa. Kiinnostavia ryhmiä tarkasteltaviksi ovat niin ulkosuomalaiset ja paluumuuttajat kuin ulkomaalaiset osaajat ja opiskelijat.
Teollisuuden palkansaajien jäsen Insinööriliitto teetti kyselyn vieraskielisille jäsenilleen helmi-maaliskuussa 2022. Kysely lähetettiin 1023 vastaanottajalle. Vastauksia tuli 149, ja vastaajat edustivat yli 40 lähtömaata. Vastaajista kaksi kolmesta oli asunut Suomessa yli 5 vuotta, ja lähes puolet oli perheellisiä.
Kyselyssä kysyttiin osittain samoja kysymyksiä kuin loppukevään aikana käynnissä olleessa Kansainvälisten osaajien Suomi -hankkeen ulkosuomalaisille ja paluumuuttajille suunnatuissa kyselyssä (julkistus 25.10.2022). Insinööriliiton kysymykset koskivat ulkomaalaisten työntekijöiden työskentelyä ja tasa-arvoista kohtelua Suomessa, ja siinä saatiin vastauksia myös kysymyksiin, joita Kansainvälisten osaajien Suomi -hankkeessa ei ole vielä otettu esille.
Tuloksia oli mielenkiintoista peilata Kansainvälisten osaajien Suomi -hankkeen ensimmäistä julkistusta vasten. Tuo julkaisu käsitteli ulkosuomalaisten ja paluumuuttajien, siis ulkomailla asuvien ja työskentelevien, tai aiemmin ulkomailla asuneiden suomalaisten Suomeen paluuta koskevia näkemyksiä. Yhtäläisyydet ja eroavaisuudet näiden eri ryhmien välillä laajentavat ymmärrystämme Suomen houkuttelevuudesta kaipaamiemme osaajien keskuudessa.
Suomalainen työelämä houkuttelee ulkomaalaisia asiantuntijoita
Ulkosuomalaisten ja paluumuuttajien kyselyssä paljastui, että nämä ryhmät painottavat asuinmaan valinnassa erityisesti työmahdollisuuksia. Molemmat ryhmät suomalaisia arvioivat työmahdollisuuksien ja uranäkymien olevan parempia ulkomailla kuin Suomessa. Tämä ei ollut kannustava tieto suomalaisten houkuttelemiseksi takaisin vastauksena maamme osaajapulaan.
Toisaalta suomalaisia työikäisiä palaa takaisin Suomeen. Ulkosuomalaisista 34 prosenttia piti jokseenkin tai erittäin todennäköisenä muuttoa takaisin Suomeen tulevaisuudessa. Paluumuuttajien Suomeen paluun yleisimmät syyt liittyvät kotimaassa oleviin läheisiin ja ystäviin tai yleiseen haluun asua Suomessa. Ulkosuomalaiset ja paluumuuttajat arvostavat tutkimuksen mukaan Suomessa erityisesti luonnonläheisyyttä, turvallisuutta, sosiaaliturvan tasoa ja koulutusta. Työ ei niinkään vetänyt.
Insinööriliiton kyselyssä paljastui, että Suomessa työskentelevät muualta Suomeen tulleet asiantuntijat arvostavat yhtälailla luontoa, turvallisuutta ja suomalaista koulutusta. Mutta myös suomalainen työelämä oli vetonaula! Suomessa työskentelyyn oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Vastauksissa korostettiin erityisesti sitä, että työn ja vapaa-ajan tasapaino on Suomessa hyvä. Kysyttäessä mitä vastaajat arvostavat suomalaisessa työelämässä, ”work-life balance”, sekä työajat, vuosilomat, työn ja perhe-elämän yhdistämisen mahdollisuus, ja irtisanomissuoja mainittiin toistuvasti. Tämän lisäksi vapaus, luottamus, rehellisyys sekä yhdenvertaisuus olivat sanoja, joilla suomalaista työelämää kuvailtiin. Nämä edellä mainitut ovat vetovoimatekijöitä, joita meidän tulisi ottaa huomioon, kun markkinoimme Suomea ulkomaalaisille osaajille.
Uralla eteneminen on Suomessa vaikeaa muille kuin suomalaisille
Kuten suomalaistenkin kohdalla, ukomalaaisten Suomeen muutto on helpompaa, kun työpaikka on löytynyt ennen Suomeen muuttoa. Insinööriliiton kyselyssä korostettiin, että erityisesti ensimmäisten työpaikkojen löytäminen Suomessa on ulkomaalaistaustaisten mielestä vaikeaa. Tähän tulisi etsiä ratkaisuja, jotta emme esimerkiksi menetä Suomessa koulutettuja insinöörejä ulkomaille.
Paluumuuttajien ja ulkosuomalaisten näkemys oli, ettei Suomessa arvosteta ulkomaisia tutkintoja, ulkomailla hankittua työkokemusta, ulkomailla vietettyä aikaa ja ulkomaisia verkostoja. 29 prosenttia työvoimaan kuuluvista paluumuuttajista ei esimerkiksi ole osaamistaan vastaavissa töissä Suomessa. Muualta tulleiden kohdalla luku on varmasti paljon korkeampi. Koska meillä on pulaa osaajista, miten saisimme muokattua rekrytointiprosesseja niin, että ulkomailla hankittuun osaamiseen tartuttaisiin herkemmin?
Paluumuuttajista 52 prosenttia pitää jokseenkin tai erittäin todennäköisenä muuttoa pois Suomesta tulevaisuudessa. Insinööriliiton vieraskielisissä vastaajissa halu asua ja työskennellä Suomessa oli suurempaa. 72 prosenttia vastaajista halusi jäädä Suomeen pysyvästi, tai ”pitkäksi aikaa”. Vain 2 prosenttia ilmoitti poistuvansa heti kun mahdollista. Loput aikoivat jäädä ”joksikin aikaa.”
Siinä missä suomalaiset muuttavat uran perässä ulkomaille, myös ulkomaalaiset saattavat kuitenkin poistua sen vuoksi. Useimmat harkitsisivat jäävänsä pidemmäksi aikaa, jos uramahdollisuudet olisivat Suomessa paremmat. Ongelmaksi ulkomaalaisille osaajille nimittäin muodostuu uralla eteneminen. Insinööriliton vastaajista monet toivat esiin, että heidän kokemuksensa mukaan keskijohdon ja johdon tehtävät on Suomessa pääosin varattu suomalaisille. Tämä on huolestuttava tieto, jos haluamme, että Suomessa jo työskentelevät asiantuntijat jäävät tänne myös edetessään urallaan.
Kirjoittaja Merja Jutila Roon, PhD on Teollisuuden palkansaajien pääsihteeri.