Kahden kulttuurin perheiden puolisot nopeammin kiinni työelämään

Vieraskynäkirjoittajana kahden kulttuurin perheiden järjestö Familian toiminnanjohtaja Elina Helmanen.

Lisääntyneen kansainvälisen liikkuvuuden seurauksena kahden kulttuurin parisuhteet ovat yleistyneet. Suomessa asuu avo- tai avioliitossa lähes 83 000 kahden kulttuurin paria ja perhettä, joissa toinen puolisoista on syntynyt Suomessa ja toinen ulkomailla. Lisäksi Suomessa asuu yli 10 000 kahden kulttuurin perhettä, joissa molemmat puolisot ovat syntyneet ulkomailla, mutta keskenään eri maissa. (Tilastokeskus 2021). Määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina.

Kahden kulttuurin perheiden määrä, joissa toinen puoliso on Suomessa syntynyt, on 20 vuodessa tuplaantunut Suomessa. Vuositasolla perheiden määrä on lisääntynyt 2 000–3 000.

Maahan muuttaminen on stressaava elämäntilanne ja kotoutumiseen liittyy merkittäviä psykososiaalisia muutoshaasteita sekä yksilö- että perhetasolla. Työllistyminen on yksi tärkeimmistä asioista, joka puolison tai perheen muuttaessa Suomeen mietityttää.

Rakkauden perässä Suomeen muuttanut on jättänyt mahdollisesti oman uransa, omat verkostonsa, perheensä ja ystävänsä, jotta voisi aloittaa uudessa maassa ja elää yhdessä puolisonsa kanssa. Alusta aloittaminen uudessa maassa ja riippuvuus suomalaisesta puolisosta on henkisesti raskasta ja kuormittaa parisuhdetta, etenkin jos työtä ei ole valmiina odottamassa. Suomalaisille työmarkkinoille pääsy ei välttämättä ole helppoa, ennen kuin osaa suomen kieltä. Mutta kielen osaaminenkaan ei takaa työllistymistä.

Työllistyminen auttaa kiinnittymään, mutta muutakin tarvitaan

Se, miten helposti Suomeen muuttanut puoliso pääsee osaksi suomalaista yhteiskuntaa, kuinka paljon henkilö ja hänen perheensä kokee rasismia ja syrjintää Suomessa, miten maahan muuttanut pystyy saamaan töitä ja elättää omalta osaltaan perhettään, vaikuttavat siihen, miten kahden kulttuurin perheet haluavat Suomeen jäädä. Olennaista on myös se, onnistuuko maahan muuttanut saamaan omaa koulutustaan ja kokemustaan vastaava työtä. Jos jossakin muualla, esimerkiksi Suomeen muuttaneen puolison kotimaassa, työnsaaminen on helpompaa, voi Suomesta pois muuttaminen tuntua houkuttelevalta ajatukselta.

Kahden kulttuurin perheen työttömyys kuormittaa myös suomalaista puolisoa. Suomalaiset puolisot kokevat usein syyllisyyttä ja voimattomuutta maahan muuttaneen puolison kohdatessa vaikeuksia työllistyä ja sopeutua Suomeen. Parisuhdetta rasittaa myös, että taloudellisen ja asioiden hoidon taakan kantaa yleensä suomalainen puoliso puolison muuttaessa maahan tai odottaessa perheperusteista oleskelulupaa. Toiveita perheenlisäyksestä ei uskalleta epävarmassa tilanteessa alkaa toteuttaa ja suunnittelu on muutenkin vaikeaa.

Jos haluamme pitää kahden kulttuurin perheet Suomessa, on kiinnitettävä huomiota työllistymisen lisäksi myös yhteiskunnalliseen asenneilmapiiriin ja rakenteelliseen rasismiin sekä perheiden hyvinvointiin ja palveluihin. Suomalaisen työelämän on moninaistuttava, oltava vastaanottavaisempi eri taustoista tuleville ihmisille sekä sallittava heikommallakin kielitaidolla työllistyminen.

Työnteko-oikeutta ei ole, työllistymispalveluihin ei pääse eikä tutkintoon johtavaa opiskelua voi aloittaa

Tällä hetkellä hallitus, maahanmuuttovirasto ja yleinen keskustelu keskittyvät erityisesti korkeakoulutettujen kansainvälisten osaajien työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseen. Nopeampaa toimintaa kaivattaisiin myös oleskelulupaa odottavien kahden kulttuurin perheiden parissa. Iso osa kahden kulttuurin perheenjäsenistä hakee lupaa kotimaassaan ja odottaa päätöstä siellä asioiden lähimmässä Suomen edustustossa. Osa hakijoista on kuitenkin tullut Suomeen jo aiemmin ja elää täällä vakiintunutta perhe-elämää.

Tuhannet ihmiset hakevat vuosittain oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Suomen kansalaisten EU:n ulkopuolelta tulevien puolisoiden hakemuksista 80 prosenttia on viime vuosina johtanut myönteiseen päätökseen ja perhe-elämään Suomessa.

Suomen kansalaisten puolisoiden ensimmäistä perhesideperusteista oleskelulupaa odottavien myönteisten päätösten määrä on vaihdellut 82,2 % - 91,9 % vuosien 2015-2021 aikana.

On todella hyvä, että keskustelu oleskelulupaprosessien epäkohdista nousee esille. Vaikka Suomen kansalaisten lupapäätöstä odottavilla puolisoilla on Suomessa yleensä pysyvä osoite ja oikeus hakea sen perusteella kotikuntamerkintä digi- ja väestötietovirastosta, tilanne on monella tapaa vaikea. Näissä perheissä, joissa perhe odottaa Suomessa puolison perhesideperusteista oleskelulupapäätöstä, ei lupaa odottavalla puolisolla ole oikeutta työntekoon.

Se, ettei oleskelulupaa odottava voi tehdä töitä ja osallistua yhteiskuntaan tai perheensä tulojen hankkimiseen, aiheuttaa huomattavaa talousahdinkoa sen lisäksi, että epävarmuus stressaa. Kotoutuminen ei lähde käyntiin, kun odottaja on suljettu käytännössä työn, opintojen ja palvelujen ulkopuolelle eikä pääse osalliseksi yhteiskuntaan.

Yhteiskunnan kannalta maahan muuttanut puoliso ei voi aloittaa kotoutumisprosessia eikä voi tehdä töitä. Se on erityisen ikävä loukku, kun keskustelu työperäisestä maahanmuuton tarpeesta Suomessa jyllää. Meidän pitäisi helpottaa niitä tilanteita, joissa työnteko on estetty. Monesti näiden perhesideperusteista oleskelulupaa odottavien perheiden oleskelu Suomessa on pysyvää ja lupa melko suurella todennäköisyydellä annetaan.

Maahanmuuttoviraston käsittelyaikoja pienennettävä tai työskentelyoikeus mahdollistettava

Parhain ratkaisu tilanteeseen on turvata maahanmuuttovirastolle riittävät resurssit myös perhesideperusteisten oleskelulupahakemusten sujuvaan käsittelyyn. Käsittelyajat venyvät usein yli 9 kuukauden, joka on lain sallima maksimikesto perhesideperusteisen oleskeluluvan käsittelylle. Jos käsittelyä saataisiin nopeutettua, perheiden välitila jäisi mahdollisimman lyhyeksi ja maahan muuttanut pääsisi kotoutumisessaan ja työllistymisessään alkuun.

Mikäli käsittelyaikoja ei saada lyhyemmiksi, voidaan etsiä keinoja lakimuutoksesta. Ulkomaalaislaki ei tällä hetkellä sisällytä perhesideperusteisen oleskeluluvan odottajia niiden ulkomaalaisten joukkoon, joilla on työnteko-oikeus Suomessa ilman oleskelulupaa. Esimerkiksi turvapaikanhakijoilla työnteko-oikeus on määrätyn karenssiajan (3 tai 6 kk) jälkeen. Lakimuutosta tulee harkita kotoutumisen tehostamiseksi ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Työnteko- ja opiskeluoikeuden tai kotoutumispalveluiden avaaminen helpottaisi perhesideperusteisen oleskeluluvan odottajien tilannetta. Keinona se sopisi myös tämänhetkiseen tarpeeseen saada lisää ulkomaalaisia osaajia, kun yhteiskunta pystyisi mahdollisesti hyödyntämään heidän osaamistaan aiempaa aikaisemmin. Näillä perheenjäsenillä yleensä on jo vakituinen osoite ja kotikuntamerkintä Suomessa sekä hyvin iso todennäköisyys saada myönteinen lupapäätös.

Maahanmuuton tarve on tunnustettu. Haluamme lisää osaajia Suomeen. Olisi Suomen etu, että kahden kulttuurin perheiden jäsenet valitsevat asettua asumaan tänne eivätkä jonnekin muualle kankean byrokratiamme vuoksi. Mitä nopeammin maahan muuttanut kotoutumisen alkuun pääsee, sen parempi yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnille, kotoutumiselle sekä kansantaloudelle.

Kirjoittaja Elina Helmanen on kahden kulttuurin perheiden järjestö Familian toiminnanjohtaja, joka elää itsekin kahden kulttuurin perheen arkea. Familia (www.familiary.fi) on vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen kahden kulttuurin perheiden asiantuntijajärjestö. Järjestö tukee kahden kulttuurin perheiden hyvinvointia tarjoamalla vapaaehtois- ja vertaistoimintaa, tietoa ja neuvontaa. Järjestön tavoite on edistää kahden kulttuurin perheiden ja suomalaisten huomioimista yhteiskunnassa, sekä kehittää lainsäädäntöä ja palvelujärjestelmää tukemaan kaksikulttuurisia ja kaksi- ja monikielisiä perheitä.