Ensimmäiset kyselymme kansainvälisille osaajille ulkona: Miten välttää kyselyiden sudenkuopat?

Mitkä ovat Suomen vetovoimatekijöitä, mitkä asiat estävät tai jarruttavat ulkosuomalaisten paluuta Suomeen? Millaiselta Suomi näyttää ulkomailta käsin ja millaisia haasteita Suomeen muuttavat kohtaavat?  

Näihin kysymyksiin haemme vastauksia Kansainvälisten osaajien Suomi -hankkeen kyselyillä.  

Kyselyyn vastaaja saa eteensä valmiiksi mietityn lomakkeen, mutta taustalla on satoja tunteja työtä sekä kymmeniä keskusteluita tutkijatiimin ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa.    

Viime viikot, tai oikeastaan kuukaudet olemme työskennelleet hankkeen kyselyiden parissa ja ensimmäiset, ulkosuomalaisille ja paluumuuttajille suunnatut kyselyt lähtivät vastaajille viime viikolla. Nyt viimeistelemme kyselyjä ulkomaalaisille osaajille ja heidän puolisoilleen, ulkomaalaisille opiskelijoille sekä diginomadeille. 

Yhteistyö on voimaa 

Kyselyiden laatiminen on aina innostava, mutta haastava työvaihe. Se on mitä suurimmassa määrin ryhmätyötä.  

Kyselyihin liittyvän valmistelun aloitimme syksyllä 2021 tutustumisella aiempaan tutkimukseen. Marras-joulukuussa järjestimme lukuisia asiantuntijakuulemisia ja kysymysten muotoilu käynnistyi vuoden vaihteessa. 

Valmiiseen kyselypohjaan saimme arvokasta palautetta oman tiimimme lisäksi kumppaniorganisaatioidemme asiantuntijoilta. Lopuksi kohderyhmien edustajat, ulkosuomalaiset ja paluumuuttajat, testasivat kyselyämme.  

Kuuden osaajaryhmän ristiin valotus 

Tutkijan näkökulmasta hankkeen suurin vahvuus, mutta myös haaste liittyy siihen, että tarkastelemme kuutta erilaista osaajaryhmää.  

Kullekin kohderyhmälle esitetään hankkeessa erityiskysymyksiä, mutta myös yhteisiä kysymyksiä. Tavoitteenamme on saada kaikille kohderyhmille esitettävien kysymysten avulla vertailutietoa ryhmien kohtaamista haasteista ja toiveista.  

Ryhmät ovat lähtökohdiltaan erilaisia, mutta lisäksi ne ovat sisäisesti heterogeenisiä. Tästä johtuen kaikille sopivien kysymysten laatiminen edellyttää herkkyyttä tunnistaa kohderyhmien edustajien erilaiset elämäntilanteet ja taustat. Tässäkin ryhmätyö on eduksi. 

Puhummeko samaa kieltä kuin vastaajat?  

Kyselyiden tekemisessä ja tulosten tulkinnassa täytyy pitää mielessä kielen monitulkintaisuus.  

Tavoitteena on laatia kysymyksiä ja vastausvaihtoehtoja, jotka ovat yksiselitteisiä – kaikki vastaajat ymmärtävät ne samalla tavalla. Käytännössä tämä on saavuttamaton ideaali, mutta tähän tulee pyrkiä. 

Kun kohderyhmiin kuuluu vastaajia erilaisista kieli- ja kulttuuritaustoista, monitulkintaisuuden riskit kasvavat. Vastaajien kielitaidoissa on eroja ja tausta voi vaikuttaa kysymysten tulkintaan. 

Oma haasteensa liittyy kyselyiden kieliversioihin. Hankkeessamme kyselyjä toteutetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Vaikka tavoitteenamme on rakentaa kieliversioista mahdollisimman identtisiä, jokainen kieliä opiskellut tietää, että nyansseilla on merkitystä. 

Positiivista on se, että me tutkijat pystymme arvioimaan käännösten oikeellisuutta. Toisin oli E2 Tutkimuksen aikaisemmassa kielivähemmistöjen asenteita ja arvoja käsitelleessä hankkeessa, jossa kyselyt laadittiin esimerkiksi somaliksi, arabiaksi ja venäjäksi. Silloin tutkijoiden oli pakko luottaa kääntäjien työhön ja testiryhmien arvioihin. 

Yksilöllisistä kokemuksista yleistettäväksi tiedoksi 

Vaikka kaikki tieto on arvokasta, kyselyjen ensisijaisena tavoitteena on tuottaa yleistettävää tietoa. Haluamme tietää, kuinka yleisiä ovat kohderyhmiemme kohtaamat haasteet, elämäntilanteet ja toiveet.  

Vain näin voimme ymmärtää kohderyhmien edustajia ja vaikuttaa heidän tilanteisiinsa myönteisesti.  

Ihmisten elämä ja kokemukset taipuvat kuitenkin huonosti tilastoiksi tai kyselykategorioiksi. Testivaiheessa moni kohderyhmien edustaja toivoi monipuolisempaa mahdollisuutta perustella vastauksiaan, joten lisäsimme avointen kysymysten lukumäärää.  

Kysymyksillä, joihin saa vastata omin sanoin, pääsee käsiksi yksilöiden kokemuksiin ja ne tuovat oivalluksia, jotka pohjautuvat käytännön kokemuksiin. Myöhemmin aineistoa täydennetään ryhmähaastatteluin. Nämä aineistot syventävät käsitystämme kunkin ryhmän tilanteesta.  

Ennennäkemättömän laaja käsitys kansainvälisestä osaamisesta 

On hienoa nähdä, että ihmiset ovat vastanneet aktiivisesti ja jakaneet tietoa kyselyistä. Olemme saaneet muutamassa päivässä yli 800 vastausta. 

Ensimmäinen tulosten julkistus on huhtikuussa, jolloin kerromme polttavimmat havainnot ulkosuomalais- ja paluumuuttajakyselyistä.  

Kiitos kaikille vastaajille ja kyselyitä matkan varrella kommentoineille! Tietoa kyselyistä saa mielellään levittää, ja erityisesti kaipaamme lisää vastauksia paluumuuttajilta. 

Jokainen vastaus on tärkeä ja kyselyt palvelevat hankkeemme suurempaa päämäärää:  

Tavoitteenamme on monipuolistaa keskustelua sekä luoda tietopohjaa yhä kansainvälisemmän yhteiskunnan tarpeisiin. Tämä onnistuu ottamalla keskusteluun mukaan kaikki ne ihmiset, jotka rakentavat suomalaista työelämää ja yhteiskuntaa – nyt ja tulevaisuudessa. 

Ville Pitkänen

VTT, dosentti, hankkeen varajohtaja

Matti Välimäki

VTT, tutkija

‘