Meidän pitää pystyä tarjoamaan nykyistä monimuotoisemmin hyvän elämän rakennuspalikoita maahan muuttaneille aina kuntien palveluista kansainvälisiä osaajia rekrytoiviin yrityksiin ja avoimempaan yhteiskuntaan saakka. Paljon on kiinni siitä, miten reagoimme joka tapauksessa tapahtuvaan muutokseen: valmistaudummeko siihen virittämällä yhteiskuntaamme laajasti hiukan uudenlaiselle taajuudelle vai pyrimmekö haraamaan vääjäämätöntä muutosta vastaan? Monimuotoisempi, kansainvälisempi Suomi on nähtävä mahdollisuutena.

Meille pitäisi olla kunniatehtävä, että tänne tulijat kotiutuvat Suomeen mahdollisimman hyvin. Samalla meidän on ymmärrettävä se, että esimerkiksi kaikissa töissä ei tarvitse osata täydellistä suomen tai ruotsin kieltä ja että samalla voimme kunnioittaa erilaisia kulttuureja.

Kansainväliset opiskelijat viihtyvät Suomessa ja haluavat jäädä tänne valmistuttuaan. Tehdään heille tilaa työpaikoilla ja yhteisöissämme.

Suomella on selkeät vahvuudet osaajahoukuttelussa: yhdenvertaisuus, matalat hierarkiat työelämässä, arjen toimivuus, perheiden palvelut, luonnon läheisyys sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino. Eri markkinoilla puhuttelevat erilaiset tekijät, mutta tutkimusten mukaan suomalainen elämänlaatu toimii vetovoimatekijänä niin Turkissa, Brasiliassa, Etelä-Koreassa kuin Isossa-Britanniassakin. Suomen pitkäkestoista kärkipaikkaa Maailman onnellisuusraportissa ei myöskään sovi vähätellä – mikä olisikaan houkuttelevampaa kuin maailman onnellisin elämä?

Jotta rekrytointi onnistuu, työnantajien pitää voida antaa ja lunastaa lupaus siitä, että myös puoliso ja muu perhe kokee tulleensa nähdyksi, kuulluksi ja palvelluksi. Tämä edellyttää jouhevaa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä.

Nuoret osaajat edellyttävät työnantajalta sekä diversiteettiä että kansainvälistä toimintaa. Mahdollisuuksia on, kun työnantaja raaskii nähdä vaivaa kääntää yrityksen toiminnan sellaiseksi, joka on valmis vastaanottamaan myös kansainvälisen työntekijän. Avoin ja kansainvälinen työpaikka houkuttelee osaajia – taustasta riippumatta.

Tosiasia on se, että Suomessa on valtava määrä avoimia työpaikkoja, joihin ei tänä päivänä tahdo löytyä osaamiseltaan vastaavaa henkilöä. Suomalaiset vanhenevat ja jäävät eläkkeelle. Tulevat sukupolvet ovat pienempiä ja pula osaavasta työvoimasta tulee jatkumaan. Yritysten kannattaakin siis ottaa ensimmäiset askeleet kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa. Mitä nopeammin oma tiimi kansainvälistyy, sitä nopeammin laajenee osaajapooli.

Insinööriliiton kyselyssä paljastui, että Suomessa työskentelevät muualta Suomeen tulleet asiantuntijat arvostavat yhtälailla luontoa, turvallisuutta ja suomalaista koulutusta. Mutta myös suomalainen työelämä oli vetonaula! Suomessa työskentelyyn oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Vastauksissa korostettiin erityisesti sitä, että työn ja vapaa-ajan tasapaino on Suomessa hyvä.

Lisääntyneen kansainvälisen liikkuvuuden seurauksena kahden kulttuurin parisuhteet ovat yleistyneet. Suomessa asuu avo- tai avioliitossa lähes 83 000 kahden kulttuurin paria ja perhettä, joissa toinen puolisoista on syntynyt Suomessa ja toinen ulkomailla.

Minkälaisia kielikynnyksiä suomalaisesta työelämästä löytyy? Mitä kielitietoisuus oikein tarkoittaa? Onko kielen oppiminen työntekijän vai työyhteisön vastuu? Miten kielikukkaset ja psykologinen turvallisuus liittyvät toisiinsa?

Suomea pidetään monelta osin tasa-arvon mallimaana. Suomessa sukupuolten tasa-arvon toteutumisessa on kuitenkin yhä esteitä, joiden purkamiseksi pitää tehdä aktiivisesti töitä. Yksi näistä esteistä on voimakkaasti sukupuolen mukaan eriytyneet työmarkkinat, jotka myös Suomeen muuttaneet kohtaavat.

Mitkä ovat Suomen vetovoimatekijöitä, mitkä asiat estävät tai jarruttavat ulkosuomalaisten paluuta Suomeen? Millaiselta Suomi näyttää ulkomailta käsin ja millaisia haasteita Suomeen muuttavat kohtaavat? Näihin kysymyksiin haemme vastauksia Kansainvälisten osaajien Suomi -hankkeen kyselyillä.

Voisiko pohjoinen Suomi olla diginomadeille kiinnostava kohdemaa? Osaajapulasta kärsivän maan kannattaa kääntää tämäkin kivi, vaikka koulutetuille, yritteliäille ihmisille löytyy maailmalta muitakin ottajia. Entä jos vaikkapa Espanjan auringossa rantalentistä pelaavat, sangriaa siemailevat koodarit työskentelisivät suomalaisille yrityksille? Voisiko suomalaiselle työantajalle työskentely saada kiinnostumaan Suomesta ja ehkäpä siirtymäänkin tänne?

Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushanke on ollut käynnissä noin kaksi kuukautta. Hankkeessa kehitetään ratkaisuja siihen, kuinka voidaan saada lisää kansainvälisiä osaajia mukaan Suomen kehittämiseen.

E2 Tutkimus kumppaneineen tiedotti tällä viikolla uudesta Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushankkeesta. Kansallisen konsortion ja tutkijaryhmämme tavoitteena on vastata Suomen väestön ikääntymisen ja digitaalisen murroksen asettamiin haasteisiin. Suomi tarvitsee lisää osaajia ja myös uudenlaista osaamista. Tunnistamme myös kansainvälistymisen arvon Suomen innovatiivisuuden ja kansainvälisen menestyksen vauhdittajana.