Kohti kansainvälisten osaajien Suomea

E2 Tutkimus kumppaneineen tiedotti tällä viikolla uudesta Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushankkeesta. Kansallisen konsortion ja tutkijaryhmämme tavoitteena on vastata Suomen väestön ikääntymisen ja digitaalisen murroksen asettamiin haasteisiin. Suomi tarvitsee lisää osaajia ja myös uudenlaista osaamista. Tunnistamme myös kansainvälistymisen arvon Suomen innovatiivisuuden ja kansainvälisen menestyksen vauhdittajana.  

Hanke tarttuu osaajapulateemaan rajat ylittävällä, ratkaisuja etsivällä otteella, monialaisen, kansallisesti painavan konsortion voimin. 

Tämän hankkeen fokuksessa ovat korkeakoulutetut osaajat heidän passiinsa tai syntymämaahansa katsomatta. 

Kansainvälisten osaajien Suomi -hankkeessa äänen ja tilaa ideoida saavat tutkimuksemme kohderyhmät: ulkosuomalaiset ja Suomesta ulkomaille opiskelemaan lähteneet, Suomessa korkeakouluissa opiskelevat ja valmistuneet ulkomaiset opiskelijat, maassa jo työskentelevät tutkijat, osaajat ja asiantuntijat puolisoineen sekä työskentelypaikkaan sitoutumattomat, eri puolilla maailmaa reissaavat diginomadit. 

Esimerkiksi ulkomaalainen, Suomeen tuloa harkitseva osaaja, kotimaahan palaava ulkosuomalainen ja Suomeen tullut ulkomaalainen opiskelija voivat olla yllättävän samankaltaisessa tilanteessa. Heidän osaamistaan ja kansainvälisyyden tuomaa lisäarvoa ei aina työmarkkinoilla tunnisteta. Vastaavasti he voisivat hyötyä suomalaisen rekrytointikulttuurin ymmärtämisestä ja tarvita verkostoja. Verkostot ovatkin kuin myötätuuli, niiden merkityksen huomaa parhaiten silloin, kun niitä ei ole. Myös työnantajat voivat tarvita sparrausta siinä, mitä työyhteisön kansainvälistyminen vaatii ja antaa.  

Hankkeessa tuotamme vertailukelpoista tietoa tutkimuksemme kohderyhmistä. Mitkä tekijät painavat, kun ulkomaille lähtenyt suomalainen sairaanhoitaja miettii paluuta? Mikä pitää Suomesta maailmalle lähteneen opiskelijan uudessa kotimaassaan – mikä voisi saada harkitsemaan paluuta? Millaisin odotuksin intialainen teknologia-alan osaaja tuli Suomeen, ja mikä saa hänet perheineen jäämään?  

Kysymys osaamisen varmistamisesta on elinkeinoelämän näkökulmasta polttava: yrityksistä suuri osa kipuilee osaajapulan kanssa jo nyt. Aihe on ajankohtainen myös julkiselle sektorille, joka tulee jatkossa tarvitsemaan nykyistä enemmän työvoimaa ulkomailta. Osaajien riittävyys on meille kaikille tärkeä asia, sillä se on hyvinvointivaltion ylläpitämisen ytimessä - sekä sen rahoittamisen että konkreettisen pyörittämisen. On kuitenkin tärkeää tunnistaa osaajakysymyksissä myös inhimillinen, yksilön tasolle menevä vaikutus. Osaajat ovat Suomelle resurssi, mutta samalla kyse on yksittäisistä ihmisistä ja perheistä omine toiveineen ja erilaisine tilanteineen. 

Haluamme avata ulkomailla asuville suomalaisille uusia väyliä kokea nykyistä enemmän osallisuutta suhteessa Suomeen – jos he sitä itse toivovat. Tämä tukisi paluumuuttoa ja työllistymistä Suomessa, jos sen aika koittaa. Pidämme tärkeänä, että Suomessa opiskelleet ja maahan jäämistä haluavat korkeakoulutetut sijoittuisivat nykyistä paremmin työmarkkinoillemme. Tämä olisi sekä heidän etunsa että meidän.  

Resurssien hukkaa ja inhimillisesti surullista on sekin, jos maahan rekrytoitu osaaja perheineen päättää jättää Suomen taakseen, koska puoliso ei löydä paikkaansa työmarkkinoilta. Tällöin menetämme usein yhden osaajan sijaan kaksi. Huoli puolison työllistymisestä jarruttaa myös ulkosuomalaisten kotiinpaluuta – monen puoliso on ulkomaalainen. 

Hanke käynnistyy aikana, jolloin työn ja asumisen paikat ovat eriytymässä uudella tavalla. Tämä voi avata uudenlaisia mahdollisuuksia myös kansainvälisen osaamisen kanavoinnille. Voisiko Suomi olla maa, johon töitä voi tehdä joustavasti – maa, jota voi tarvittaessa rakentaa ja johon voi kokea osallisuutta kauempaankin? Olisiko Suomesta jopa diginomadien uudeksi hittikohteeksi, jonne elämyshakuinen, aika ajoin liikekannalla oleva joukko voisi tulla asumaan ja työskentelemään? Uusi aika edellyttää uudenlaista ajattelua, ja me olemme siihen valmiita. 

Mari K. Niemi

VTT, dosentti, E2 Tutkimuksen tutkimusjohtaja

Hankkeen johtaja

Hankkeen kumppanit

Hankkeen työryhmä