Hankkeen ulkomaalaisia osaajia ja heidän puolisoitaan koskeva raportti julkaistu

Suuri osa Suomessa asuvista korkeasti koulutetuista ulkomaalaisista on kotiutunut hyvin ja työskentelee koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Tutkimus kuitenkin tunnistaa Suomeen asettumiseen liittyviä kehityskohteita.  

Lue raportti täältä.

Katso julkistustilaisuuden diaesitys täältä.

Valtaosa kyselyyn vastanneista kertoo sopeutuneensa elämään Suomessa erittäin tai melko hyvin (79 %). Liki puolet (48 %) arvioi sopeutumisen tapahtuneen alle vuodessa.

Kehittämiskohteitakin on. Suomesta poismuuttoa lähitulevaisuudessa harkitsee peräti 39 prosenttia. Lähes joka viides (17 %) on kotiutunut tänne jokseenkin tai erittäin heikosti. Työttömyys sekä kielitaidon ja suomalaisten ystävien puute vaikeuttavat kotiutumista ratkaisevasti.  

Tiedot selviävät tuoreesta kyselytutkimuksesta, johon vastasivat Suomessa asuvat ulkomaalaiset korkeasti koulutetut osaajat sekä puolisonsa työn vuoksi Suomeen muuttaneet. Kysely toteutettiin 23.3.–31.5.2022. Siihen vastasi 753 Suomessa asuvaa ulkomaalaista. Tutkimuksen toteutti E2 Tutkimus osana Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushanketta.

Suomen maakuvalla on myönteinen vaikutus osaajien houkutteluun

Tärkeimpiä syitä muuttaa Suomeen ovat työ, opiskelu, suomalainen puoliso ja halu asua täällä. Työn vuoksi muuttaneista 54 prosentilla ei ollut aiempia siteitä Suomeen. Suomeen liitetyillä mielikuvilla on ollut merkitystä maahan muutettaessa.

Suomeen muuttaneiden mielestä maan vahvuuksia ovat hyvä elintaso, luonnonläheisyys, turvallisuus sekä työn ja vapaa-ajan yhdistämisen mahdollisuus.

Valtaosa työllistyy hyvin, mutta osa joutuu luomaan uuden uran

Työtä tekevistä tai hakevista korkeasti koulutetuista puolella (51 %) oli työpaikka tiedossa jo ennen muuttoa. Niistä, joilla työpaikkaa ei vielä ollut, enemmistö (54 %) työllistyi ensimmäisen vuoden aikana, neljännes muutamassa kuukaudessa.

Erityisesti parisuhteen vuoksi muuttaneista moni (51 %) joutui vaihtamaan Suomeen muutettuaan urasuunnitelmia. Noin puolet ei usko suomalaisten työnantajien arvostavan ulkomailla hankittua kokemusta, tutkintoa tai verkostoja.

Rekrytointitavoissa on parannettavaa

Ulkomaalaiset osaajat näkevät suomalaisissa rekrytointitavoissa parantamisen varaa. Anonyymia rekrytointiprosessia pitää tärkeänä puolet (51 %). Neljä viidestä (78 %) toivoo, että vaadittava suomen tai ruotsin kielen taito mainitaan työnhakuilmoituksessa.

Tutkimukseen vastanneista 42 prosenttia ei ollut kokenut syrjintää työelämässä, mutta 39 prosenttia oli. Syrjintää kokeneet kertoivat sen liittyneen erityisesti heidän kieli- ja kansallisuustaustaansa.

Syrjintää kokeneista 68 prosenttia on tullut syrjityksi ennen työhaastatteluun pääsyä. Noin puolet on kokenut syrjintää työhaastattelussa, työpaikalla muiden työntekijöiden taholta tai työpaikan ulkopuolisten taholta.

Suomen tai ruotsin kielen opiskelua työajalla pidetään erittäin tärkeänä (78 %). Yhteisen kielen käyttämistä työpaikkojen epämuodollisissa keskusteluissa kannatetaan voimakkaasti (86 %).